Olen tuoat ihmetellyt, että miksi uskonnolliset eivät ole liikunnallisia ainakaan yleensä, kun ei minusta näytä olevan mitään sellaista, ettei liikuannallisuus ja liikuannan harrastaminen sopisi uskonnon kanssa yhteen ainakaan omassa elämässäni. Muttra enhän minä tiedä, jos joskut uskonnolliset ovat kovin liikuntaa harrastavia.
Mutta yksi syy lienee, jos uskonnollien ihmien on uskonnollinen, koska on ollut vakavasti sairaana ja tarvinnut silloin uskonnon apua, tai muuten liian sairaana edelleen liikkumaan reippaasti. ( terveisiin elämäntapoihin vertaamalla syntyneitä parannusohjeita tauteihin ja vaivoihin parantamisesta.blogspot.com )
Minua on myös hämmästyttänyt, että mikseivät uskonnolliset ihmiset saisi uida, mutta voikohan se olla, että pelätään uimisen lämpimässä vedessä, jota Suomessa ei ole, sotkeutuvan uskonnollisuuteen. Tai sitten jos joku uskonnollinen vaalii läheltään, kehonsa luona kaiken koko ajan hyvälle tolalle uskonnon avulla, niin uidessaan tulisi siunanneeksi koko uima-altaan veden tms ja niin ties mitkä loisijat tulisivat siunatuiksi olematta uskonnollisia ja uskonnollisen itsensä lähelle tulisi ties minkälaisen elämän ja ties minkälaisen sosiaalisuuden pöpöjä tms, mikä sotkisi kovin uskonnon vaikutusta.
6. lokakuuta 2021 Ystävällisiin ihmissuhteisiin liittyy usein tai ainakin joihinkin ystävällinen pöpökanta kehon lähellä ja se jää siihen vaikuttamaan hajun tapaan senkaltaisen elämän suuntaan myissakin ihmis-ja eläinkohtaamisissa. Esim sairaala ja vihamielinen kohtelu ovat taas sellaisia, jotka tuovat ikävää kohtelua muutenkin, huonoa elämää. Esim jos olet kurjastossa lukemassa, niin kurjoihin hautautuneiden tunnelmaa jää mukaasi joksikin aikaa, vaikka lähdet pois, vastaavasti uskonnollista tunnelmaa uskonnon harjoittamusesta. Uiminen taas tuuppaa levittämään nuo pöpöt veteen ja itsrllesi muiden aiempien uijien pöpöjä, ainakin luulen niin.
